23.6.2017

Valon ja keskikesän juhla


Aloitettiin eilen juhannuksen vietto pitkällä maastolenkillä. Tara ei olisi millään jättänyt laumaa ja laidunta. Pitkähkö matka peltojen välistä laitumelta talliin tuntui, kuin olisi taluttanut täitä tervassa.

Valitsemamme maastoreitti kulkee kuitenkin enimmäkseen ihanilla metsäpoluilla, joissa tamma on parhaimmillaan ja uskon sen viihtyneen jollei yhtä hyvin, niin ainakin melkein yhtä hyvin kuin minä. Alussa tuulesta väreilevä koivikko oli täynnä säpsyjä aiheuttavia mörköjä, mutta muuten matka eteni rennoissa fiiliksissä.


Ilma oli viileähkö, eikä mun fleece+huppari yhdistelmä ollut yhtään liikaa. Kuitenkin vehreä metsä ja auringon paiste toivat vahvasti keskikesän fiiliksen.

Maastoilun jälkeen kävin jättämässä satulan talliin ja hyppäsin takaisin selkään ratsastaakseni tamman takaisin laitumelle. Aurinko paistoi edelleen, ponin selkä oli lämmin ja kenkien kärjet lipuivat heinikossa. Laitumella odottelevasta laumasta kuului kutsuva hirnahdus. Nämä hetket tekevät tästä harrastuksesta kaiken vaivan ja rahan arvoisia.

Ihanaa juhannusta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokaiseen asialliseen kommenttiin vastataan. Kiitos viestistäsi!