3.4.2017

Ilman satulaa


Ilman satulaa ratsastaminen aina silloin tällöin on kannattava juttu. Ilman satulaa ratsastaminen kehittää tasapainoa, lämmittää kylmillä ilmoilla, on hyvää vaihtelua ja ehdottomasti kivaa!

Mulla oli joskus vuokraponi (norjanvuonohevonen), jolla päätin kehittää ilman satulaa ratsastamisen taitoani. Ponilla oli kiva leveä selkä ja se oli liikkeistään sopivan rauhallinen. Lopulta menin sillä melkein aina ilman satulaa, niin paljon tykästyin satulattomuuteen. Oli kiva huomata, miten nopeasti tasapaino kehittyi ja miten helpolta ilman satulaa ratsastaminen lopulta tuntui vaikka ekoilla kerroilla se oli tuntunut ihan mahdottomalta.

Tarallakin olen alusta asti mennyt jonkin verran ilman satulaa, mutta siitä ei ole tullut samanlaista kun entisellä vuokraponilla. Tara on toki vähän säpäkämpi liikkeeissään ja tosi reipas. Lisäksi se on tosi herkkä istunnalle ja siltä ei jää yksikään horjahdus niin sanotusti huomaamatta. Kentällä ilman satulaa ratsastamiseen on pienempi kynnys, mutta maastossa meno on ollut välillä vähän hurjaa. Ei ole kerta tai yksi kun jarrut ovat olleet hetken hukassa ja ripustaudun harjaan jännittäen, että koska maastoudun.

Varmaan ensimmäinen kerta Taralla ilman satulaa, syksy -15

Kun tulin raskaaksi, lopetin ilman satulaa ratsastamisen ja kentän puuttuessa ei sitä tullut tehtyä kotona. Viime sunnuntaina ponnistin paljaaseen selkään ensimmäistä kertaa yli puoleentoista vuoteen.

Päästin tamman ensin purkamaan suurimmat energiat kentälle, jonka jälkeen ratsastin. Ensimmäiset kierrokset olivat kamalia! Musta tuntui koko ajan, että pienestäkin horjahduksesta tipahdan. Kierros kierrokselta kuitenkin helpotti. En tehnyt mitään muuta kuin istuin kyydissä pitkin ohjin ja hain hyvää tasapainoa. Täydellisen sulavalta meno ei lopultakaan tuntunut, mutta osasin kuitenkin jo nauttia hommasta. Nyt mulla onkin keväälle missio saada ilman satulaa ratsastus mukavuusalueelle. Aluksi mennään kentällä pitkin ohjin, sitten ruvetaan tekemään hiukan hommia ja toivottavasti pian uskaltaudun jo maastoilemaankin.

Muuten täällä arki rullaa mukavasti omalla painollaan. Ollaan maastoiltu paljon ja treenattu kentällä suunniteltu kenttätreenejä.

2 kommenttia:

  1. Siitä se taas lähtee! :) Mun taas pitää Disan kanssa treenata satulalla menoa ilman menemisen sijaan, kun satulan kanssa on jostain syystä niin paljon enemmän korjattavaa omassa istunnassa ja avuissa.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! :) Satulattomuus on sellainen juttu, mikä parantuu vaan tekemällä. Mulla oli sama tilanne vuokraponin kanssa, nappulat löytyivät lopuksi paljon paremmin ilman penkkiä!

      Poista

Jokaiseen asialliseen kommenttiin vastataan. Kiitos viestistäsi!