12.12.2016

12. luukku - Yllätyskäänne


Seisoskelin vaunuilulenkin jälkeen tänään tovin hevostarhalla. Aika on mennyt hurjan nopeasti. Varsalapsi on ollut mulla kohta 9 kuukautta ja vauvalapsi tänään tasan 7 kuukautta. Toisaalta lyhyet ajat. Siltikin tuntuu, että molemmat ovat olleet meillä aina. 

Tukka hyvin kaikki hyvin.

Välillä tuntuu, ettei Vanin kanssa olla saatu mitään aikaiseksi, mutta onhan tässä tehty vaikka mitä! Lähes käsittelemättömänä tullut varsa antaa pukea riimun, suitset, kuolaimet, loimet yms. Joka paikkaa saa harjata ja jalatkin nousee. Ja mikä tärkeintä; ennen yli rynnivä varsa kulkee tosi kivasti talutuksessa, pysähtyy pienin elein ja käyttäytyy muutenkin hevosiksi. Toki välillä on päiviä, kun tuntuu ettei tonne umpiluuhun ole mitään uponnut.

Nyt on kuviot menossa talven ajaksi hieman uusiksi. Olen aina välillä harmitellut, että Vanilla ei ole leikkikaveria. Taraa ei varsan pöhinät kiinnosta ja Vansku joutuu yleensä viihdyttämään itse itseään. Meille en halua kolmatta hevosta, joten en ole etsinyt Vanille varsaseuraa. Lisäksi finanssipuoli ei riitä Vanin ylläpitoon vieraalla tallilla ja silloin täytyisi Taralle etsiä kaveri tilalle. Nyt vastaus pulmaan tupsahti kuitenkin turhia murehtimatta niin hyvin, ettei sitä oikein tahdo uskoakkaan! Tuttuni etsi omalle tämän kesäiselle varsalleen seuraa ja tarjosi vaihdossa aikuista suokkitammaansa. Pistin viestiä, että kelpaako vuoden vanhempi varsa. Tuumasta toimeen ja viikonloppuna Vani muuttaa lopputalveksi leikkikouluun toisen tammavarsan kaveriksi ja Tara saa siksi aikaa kaveriksi aikuisen suokkitamman. Aika kiva juttu kaikille osapuolille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokaiseen asialliseen kommenttiin vastataan. Kiitos viestistäsi!