27.8.2015

Yllytyshullu ja DIY kouluradan kirjaimet

Olipa kerran maanantai ja yllytin/painostin/kannustin tallikaveria lauantaina pidettäviin koulukisoihin raviluokkaan. Tallikaveri lupasi ilmoittautua. Pilkka vain osui omaan nilkkaan, kun yllytys vaihtoi suuntaa ja kohdistuikin itseeni. Harkitsin noin puoli minuuttia ja lopputulos on se, että kaksi kokematonta kouluratsastuskisakuskia ja yksi kokematon kisahevonen starttaa lauantaina harjoituskilpailuissa raviluokassa.


Kisapeli
Tiistaiaamuna laitettiin ilmoittautumiset menemään ja askartelin meille koulukirjaimet. Väkerrettiin ne paikoilleen ja mentiin laittamaan hevosia kuntoon. Mä suoritin mun ekat treenit Taran kanssa, mutta meidän harjoitusravi oli hidasta tölttiä ja kevennetty ravi töltinlisäyksiä. Nenä kiinni paperissa opiskeltiin rataa ja se alkaakin olla jo melko hyvin muistissa. Tänään olisi tarkoitus treenata Arskan kanssa. Olen tosiaan ratsastanut sillä kaksi kertaa kentällä ja kerran maastossa. Ennen kisoja ehdin treenaamaan kerran. Arska on onneksi aika mutkaton kaveri, mutta vieras hevonen on aina vieras hevonen. Lisäksi ei tiedetä yhtään, että miten Arska käyttäytyy kisapaikalla. Se on perusluonteeltaan tosi ystävällinen ja symppis, mutta uusista tilanteista ei ikinä tiedä.


Taralla ratsastelu on tehnyt sen, että harjoitusravissa istuminen ei välttämättä ole se vahvin puoli. Koulukirjaimet olivat hukassa ja joitakin teitä piti myös hieman miettiä. Outo juttu, vastahan mä olin koulukisoissa! 10 vuotta sitten ratsastuskoulun ihanalla puoliveriruunalla. Ystävällinen rautias, jota muistelen vieläkin lämmöllä.


Koulukirjaimet toteutin tosiaan niin, että ensin tulostin ne tietokoneelta. Koosta tuli hyvä, kun laittoi kaksi kirjainta yhdelle A4-kokoiselle paperille. Leikkasin ylimääräiset reunat pois ja laulatin laminointikonetta.



Rei-itin unohtui kotiin, mutta nahkarei-itin ajoi saman asian. Samoin unohdin lankakerän, mutta varustehuoneesta löytyi onneksi pitkä pätkä käytettyä lahjanarua, jonka avulla kirjaimet saatiin tolppiin kiinni. Nitoja olisi ollut kätevä väline myös, mutta myös narutekniikka oli toimiva. Meillä on niin pieni kenttä, että numerot oli hyvä kiinnittää kentän aitoihin. Jos olisi iso kenttä ja haluaisi keskelle numeroida kouluradan, voisi kirjaimet kiinnittää esimerkiksi muovisiin kartioihin, nurinpäin oleviin ämpäreihin tms.


Saa nähdä, mikä fiilis lauantainaamuna on. Tosin eikö ne extempore-reissut ole aina parhaita? Ja eniten yleensä kaduttaa ne tapahtumat mihin ei tullut mentyä, kuin ne mihin meni. Harjoituskisat on juuri sitä varten, että saa mennä kokeilemaan ja ottamaan pieniä riskejä :)


1 kommentti:

  1. Kiva postaus :) Voitko kattoo edellisen postauksen kommentit ja vastaa niihin��

    VastaaPoista

Jokaiseen asialliseen kommenttiin vastataan. Kiitos viestistäsi!