21.7.2015

Maastossa

 
Tätä blogia seuranneet tietävät, että me maastoillaan PALJON. Karkeasti voisi sanoa, että ratsastamme kerran viikossa kentällä ja loput maastossa.
 
 
 Maastoilu on monipuolinen harrastus. Olen kylläkin onnekas siinä, että meidän tallin ympäristössä on huikean hyvät maastot. Menee lenkkejä viidestä kilometristä 50 kilometriin, tien pätkiä käännöspaikoilla, lukemattomia peurapolkuja, hevosen uittoon sopivia metsälampia, pehmeää ja kovaa alustaa, mäkiä ja tasaista tietä. Tämä on tietysti hyvää treeniä sekä hevosen fyysiselle kunnolle että sen päänupille. Kengittäjä kehui alkuvuodesta Taran tiivistynyttä kuntoa. Kesäkarvan ollessa komeimmillaan, huokaisin itsekkin ihastuksesta. Uskon monipuolisten ja vaihtelevien maastojen tehneen tehtävänsä tässä asiassa.
 
 
 
Sen lisäksi, että maastoreiteillä saa vaihtelua voi maastoiluun sitä keksiä myös itse.  Joku päivä saatamme mennä pitkä maaston ihan vain käyntiä löysin ohjin. Toisena päivänä teemana saattaa olla "läpiratsastus", eli pyrin saamaan hepan hyvin kuulolle ja kaikki askellajit puhtaasti läpi. Kolmantena treenataan pohkeenväistöä, avo- ja sulkutaivutuksia tai mitä keksitäänkin. Välillä vedetään laukkasuorat täysillä kevyessä istunnassa, välillä taas pyritään saamaan hidasta ja hallittua laukkaa.


Näin kesällä Tara pääsee aina silloin tällöin kahlaamaan maastolenkin jossain vaiheessa. Neiti rakastaa tätä ihan yli kaiken, aina pitäisi päästä uimaan ja se voi polskutella vettä molemmilla jaloilla vuoronperään pitkän aikaa :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokaiseen asialliseen kommenttiin vastataan. Kiitos viestistäsi!